5.4.2013

Afrikan erilaisuus on rikkaus!


 Tammikuun alussa lähdin neljännelle Afrikan matkalleni-- tällä kertaa lennot menivät Malawin sijasta Tansaniaan. Lähes jokainen suunnitelma mikä meillä oli, meni täysin uusiksi. Voin sanoa suoraan että ilman Jumalaa olisimme olleet aika hukassa, mutta koska Hän on kanssamme minne menemmekin, niin voimme aina luottaa siihen että tilanne on hallinnassa.


Tansania osoittautui yllättävän samanlaiseksi, mutta silti todella erilaiseksi kuin Malawi. Olin yllättynyt kuinka vähän ihmiset loppujen lopuksi puhuivat englantia ja huomasin alkuun kamppailevani erilaisen aksentin ymmärtämisessä. Yllättävän pitkälle sitä pääsee ilman yhteistä kieltä, mutta sitten kun piti asioida kylän marketeissa tai bussissa niin johan tuli ongelmia. Onneksi meillä oli lähes aina tulkki mukana.

Isompana erona Malawiin kumminkin huomasin paikallisen daladala- eli minibussi kulttuurin. Malawissa minibusseihin sisällemeno sujuu aina rauhallisesti, saat aina istumapaikan, sinulla on tilaa hengittää ja voit kätevästi naapurin kanssa vaihtaa rahoja niin, että toinen maksaa myös sinun osuutesi ja saat varmasti vaihtorahatkin takaisin. Samaa en voi sanoa Tansaniasta, haha!! Daladaloihin rynnimminen oli jotain ennennäkemätöntä!! Ihmiset suorastaan riiteli sisään pääsemisestä ja käytti kyynärpää tekniikkaa ja osa kiipesi jopa ikkunoista sisään. Erään kerran mä ja Misha oltiin tulossa daladalalla erääseen kaupunginosaan Darissa, Mbagalaan. Mä olin viimeinen joka poistui, tai yritti poistua daladalasta. Viimeiseksi kun jäin, sain kokea hirveän massan voiman, kun ihmiset yrittivät molemminpuolin ängetä sisään bussiin, kun minä vielä olin oviaukossa. Aloin hitaasti valua taaksepäin, kunnes lopulta huusin Mishaa apuun ja ojensin hänelle käden, jotta hän sai vedettyä mut ulos. Haha! En kaipaa daladaloja pätkääkään. Kerran roikuin henkeni menettämistä peläten oviaukossa kun arviomme bussiin mahtumisesta osoittautuikin vääräksi. Hyvin meni ja hengissä ollaan. Yllättävän paljon noihin vanhoihin Toyota Hiaceihin mahtui jengiä. Suomessa niissä saa laillisesti olla ehkä 12, no meitä oli parhaimmillaan 40. :)

Hömppä ku oon, niin oon jotenki aina aatellu Tansanian olevan kristitty valtio-- mutta ainakin ulkoasiainministeriön mukaan totuus on toinen. Kristittyjä on 30%, muslimeja 35% ja muita 35%. Mekin asuttiin muslimialueella Dar Es Salamin kupeessa ja se näkyi kaikkialla. Daladalat olivat täynnä Allah- juttuja, lähimoskeijakuulutti rukoushetkeä monesti päivässä ja ihmisten pukeutuminen oli muslimi- uskontoa kunnioittavaa. Toisin taas Malawissa. Kristittyjä Malawissa on jopa 80%, muslimeita 13% ja loput 7% on muita uskontoja. Aikamoinen ero. Malawissa minibussit taas olivat täynnä "Jesus is the Lord"- tarroja ja jokainen oli enemmän tai vähemmän uskonnollinen. Sanon uskonnollinen siksi, että nämä ihmiset kyllä sanoillaan kerskaavat Jeesusta, mutta harva oikeasti tuntee kuka Jeesus todella on ja että meidän tulisi elää Hänelle kaikelle mitä meissä on.

Tässä pientä alkupalaa matkastamme Afrikkaan.. <3 p="">





Ei kommentteja: