Tinni sydän Japani

Oij että, Jumala on niin hyvä. Viime Marraskuussa me juhlittiin Suomessa YWAMin 50-vuotis juhlaa ja saatiin vieraiks pastori- pariskunta ja heidän tyttärensä Japanista. Siitä jatkettiin sitten matkaa staffi-päiville ja meillä oli sellaset hetket jolloin rukoiltii jokaisen basen puolesta. Ku oli Rovaniemen basen vuoro, niin kesken rukouksen nää meiän Japanilaiset ystävät halus et me siunata Japania. Ja niin me tehtiin. Rukouksen jälkeen menin Alicen luo ja sanoin et hei tiiäkkö, mä koin et meiän tulis viedä tiimi Japanii, mahdollisesti jo ens DTS:stä. Ja Alice vahvisti sen sanomalla et koki ite saman. Siinä sitte päätettii asiaa alkaa rukoilee ja miettii. Muutama viikko takaperin mä olin ystäväni Marian kanssa sitte kaupungilla kiertelee etno-liikkeitä. Mä oon niissä paljon kierrelly ihanien mausteiden ja eksoottisten ruokien perässä, mutta yks liike oli aina jääny huomaamatta, johtuen siitä et se ei ollu samalla kadulla. Maria kumminki ties sen ja me päädyttiin sinne.. Ihan erilainen ku ne muut liikkeet! Siellä oli myynnissä lähinnä Japanista tuotua tavaraa, tai siis ruokaa. Ja yhtäkkiä kaikki ne marraskuiset ajatukset Japaniin lähdöstä tuli vahvana mieleen ja tuli sellanen palo et sinne pitää mennä. Mä oon aiemmin hieman ollu huolissani et no entäs sitte mun Afrikka- unelmani, miten sille käy? Mutta siinä sit aloin rukoilee ja koin niiden päivien aikana et oon koittanu ite puskea sitä Afrikkaa tapahtumaan jo nyt, vaikka Jumalan kalenterissa mulle on merkattu menoa ennen Afrikkaa. Kyllä se Afrikka odottaa. Yhtäkkiä mä vaan sain sellasen aidon intohimon Japania kohtaan. Soitin Alicelle et no, ootko miettiny vielä sinne menoa ja se vastas myöntävästi. Parisen päivää siitä ehkä, niin se iso maanjäristys tapahtu ja tsunamit ja muut. Sitten koittiki mun synttärit, tulin kipeeks tietenki synttäreilläni, kuinka muutenkaan? Mutta se päivä oli ehottomasti paras pitkiin aikoihin. Soitin heti aamusta Alicelle ja kolmen tunnin puhelun saldona oli se, että mä lupauduin DTS:n staffiin Rovaniemelle ens kouluu, aktionjohtajaks Japanii ja tutkimusmatkalle Japaniin kesäkuussa. :D Haha. Ja kyllä alko elämä maistua hyvältä.

Onhan se tosi pelottavaa et Japanissa on Fukushiman ydinvoimalassa ongelmia ja säteilyä jne, mutta hyvä työkaveri joka sattuu olee Kemian ja Fyssan maikka on paljonki rauhottanu mun mieltä tässä asiassa ja mitä nyt STUKin sivuja ja ulkoministeriön sivuja lukee, niin joo, ei pidä olla liian huolissaan. Ja oikeesti, se oli aika tosi selkee se et pitäis viiä tiimi Japanii.. Joten tarkotus tällä matkalla varmasti on, sitä odotellessa.. :D

Mä niin pyydän et Jumala siunaa Japanin maanjäristyksen, tsunamin ja säteilyn uhreja ja ihmisiä jotka menetti läheisiään ja ystäviä. Ja mä pyydän että Japanin kansa vois eheytyä. Mä kiitän Isää Hänen rakkaudestaan Japania kohtaan! Mä pyydän että tää olis myös mahdollisuus tavoittaa Japanilaiset Jumalan rakkaudella!!

Oon joskus ollu pelottavissa hetkissä ja tilanteissa, mut aina Jumala on ollu munkaa niissä.. Joten vaikka maa järisis, veret vyöryis mereen tai mitä tahansa tapahtuis, niin Jumala on mun suojani. Joten matkaan kohti ilman pelkoja!! :)

My hope

My hope is built
On nothing less
Than Jesus' blood and righteousness
I dare not trust
The sweetest frame
But wholly lean
On Jesus' name

When the mountains are falling
When the waters are rising
I shall be safe in You
Though the nations are quaking
Every kingdom be shaken
Still I will rest in You

When darkness seems
To hide Your face
I rest on Your
Unchanging grace
In every high
And stormy gale
My anchor holds
Within the veil

- Chris Tomlin

13 ihmistyyppiä vs. 6miljardia ihmistyyppiä- Tinnin pohdintoja

Jokseenki huvittava päivä takana. Kuulin että monien horoskooppimerkit oli vaihtuneet toiseen, syystä että oltiin löydetty uusi tähtikuvio. Muhun sillä ei ollu tietenkään mitään vaikutusta, kun en moisiin horoskooppeihin usko, mutta huomasin kyllä kuinka se sekoitti monien päivän. Lähinnä siinä naureskelin ittekseni että noniin, nyt ne jotka on ennen luullu olevansa esimerkiks skorppiooneja ja on lukenu sen luonteenpiirteet ja muut vastaavat ja niihin yhtyneet, onki nyt vaakoja, eli nythän myös ne kuvauksetkin on vääriä. Pakko siis sanoa että en ymmärrä niitä jotka noihin uskovat.. Lähinnähän se taitaa olla niin että ei ihmiset usko niitä päivittäis horoskooppeja, mutta nuo luonne- jutut kyllä. Tokihan mä olen sen kuullut mihin merkkiin itse kuuluisin, mutta ei mua kyllä oo koskaan kiinnostanut lukea mitä siitä sanotaan. Jokainen ihminen on luotu olemaan yksilö ja meillä on jokaisella oma persoonamme. Jos jokainen kuuluu jonkun yhden alle näistä kolmestatoista merkistä, niin sehän tarkoittaisi että ihmisiä olisi vaan kolmeatoista erilaista. Mutta meitä on joka lähtöön. Me ollaan kiinnostuneita eri asioista, me synnytään erilaisiin olosuhteisiin, kohdataan erilaisia ihmisiä. Miksi luokittautua tälläisiin ryhmiin siis? Mä ainakin haluan poiketa muista. Ja en mä elä jossain toisessa, ei ole toista Tinniä. Voi olla samanlaisuuksia, mutta ei samaa. Eiköhän sekin jo todista että tähtikuviot on merkityksettömiä kun mä ja eräs ystäväni ollaan synnytty sillai että meidän välissä on pari kuukautta ja luultavasti siis myös pari merkkiäkin, ja me ollaan todella paljon samanlaisia.. Eikös sen juuri pitäisi olla niin että me ollaan kovinkin erilaisia? Ja taas yksi ystävä jonka tulisi kuulua samaan merkkiin mun kanssa ei sitten missään muotoa ole kuin mä. Hölynpölyä sanon siis minä.

Kaikki tää toki mietitytti mua, just miks ihmiset uskoo noihin juttuihin ja sit kuinka upeeta on se et meillä on Jumala joka ei koskaan muutu. Hän oli, on ja tuleva on. Hän on sama eilen, tänään ja huomenna. Hän on luonut meidät kaikki ja mä haluan antaa Hänelle kunnian siitä kuka olen, millainen olen. Hän ansaitsee siitä sen ylistyksen. Moni voi toki olla tästä sitä mieltä mitä mä olen mieltä horoskoopeista, mutta hei, kyllä se mieli vielä vaihtuu kun totuus aukenee henkilökohtaisella tasolla.

Kyllä mä vähän nauroin niille mun kavereille jotka tästä horoskooppi-jutusta paasas ja myöhemmin pyysin anteeksi että nauroin, sillä enhän itsekkään halua mun uskolleni naurettavan tai sitä pilkattavan. Mutta oman mielipiteeni mä saan sanoa. Uskoani en aio tyrkyttää, mutta haluan elää siten että mun uskoni näkyy ja jos kysytään niin mä vastaan. Väittely on turhaa ja siihen en ryhdy, se ei rakenna ketään.

Mutta kaikille vielä.. Ootte arvokkaita yksilöitä, jotka Jumala on muokannut. Meiän päivät on Hänen käsissään ja Hän tietää mitä niissä tapahtuu.

25

Olen tänä iltana onnellinen, koska tiedän sen, mä kuljen uuteen suuntaan kanssa Hyvän Paimenen. Annoin elämäni Hälle, suuriin käsiin luottaen.. Elämä Jumalan kanssa on kyllä parasta mitä mä tiedän. Mistään ei voi saada sitä samaa mitä Jumalan kanssa voi saada ja kokea. Hän pitää huolen ja kuljettaa, ohjaa, rakastaa, turvaa selustan. Ei tarvi jäädä yksin. Tänää oon viettäny syntymäpäivääni (joskin kipeenä porukoiden hoivassa), ikää on nyt niinikää neljännes vuosisata, eli 25. Mietin aiemmin mikä on tän elämän tärkein juttu ja voittaja- jutulle ei pysty mikää tai kukaa kilpailemaan. Se päivä oli n. 17-19 vuotta sitten, tarkkaa päivää en muista, mutta oli lasten talvileiri ja siellä sain eräänä iltana mennä iskän ja Hessun luo ja sanoa et mäki haluun tulla uskoon! Vaikka olin sillon nuori, niin ei oo kertaakaan kadottanu se päätös minkä sillon tein- seuraan Jeesusta mielelläni. Nyt aikaa on kulunu ja upeita kokemuksia on koettu.. On koluttu Jenkit, käyty Afrikassa kolmesti ja nähty Lapin jylhät maisemat, Norjan vuoristot, keski-Euroopassa kierretty autolla ja iki ihanassa Suomessa on tullu vietettyä upeita kesiä juhannuksineen, talvia kirpeine pakkasineen.. Oon saanu haistaa kevään ihanan raikkaan tuoksun kun lumi sulaa, luonto herää henkiin. Oon saanu tehdä syksyisin kasan keltaisista ja punaisista lehdistä, sitten hypätä sekaan ja vaan nauttia siitä kaikesta. Oon saanu viettää upeita hetkiä ystävien ja sisarusten kanssa, jakaa unelmia.. Viettää montamonta tunnelmallista kynttilä-illallista kavereiden kanssa, katsella kuutamoa.. Oon saanu tehä opetuslapseuskoulun, päässyt lähemmäs Jumalaa, oppinut omasta arvokkuudestani. Ja kuinka rikas ystäväpiiri mulla on, ystäviä jokaisessa maanosassa. On ammatti ja on työ. Saan olla kiitollinen niin paljosta. Jumala, haluun jatkaa seuraavatkin 25- vuotta ja enemmänkin sun kanssa. Meillä on paljon yhteisiä ihania hetkiä tulossa, niitä odotellessa. :)
Muutamia kuvia herkuista jotka valmistin synttäreilleni (niitä vietettiin jo eilen, onneksi, sillä tänään olisin ollu liian kipee moiseen). :)