Parempi myöhään kun ei millonkaa.. Tarina alkaa.

Mun toinen Afrikka kokemukseni oli jotain niin erilaista.. Viimeksi mä olin siellä tiimin johtajana, mutta nyt mä olin yksin. Mulla todella oli aikaa nähdä maata, oppia kultturista ja opiskella hieman myös kieltä. Se oli todella mahtava matka ja oon valmis tekemään sen millon tahansa uudestaa.. Sitte kun on taas rahaa. :D Mä olin niin yllättyny monista jutuista siinä kulttuurissa.. Haluun jakaa jotai siitä teidän kanssa.

Mun ensimmäinen juttuni Malawissa oli matkustaa pohjoseen osaan maassa. Mä matkustin noin 18 tuntia (ilman mitää kunnollisiavessapysähdyksiä siis..) paikallisessa bussissa. Se makso 4000 kwachaa, mikä vastaa noin 20 euroa. Mä menin paikkaan nimeltä Karonga. Ja wow, se oli upee ja kaunis! Se on just Lake Malawin rannikolla. Mä olin siellä kolme viikkoa ja asuin yhden Sambialaisen perheen kanssa (ovat myös Missionuoria), heillä on toki juuret Malawista. Joka tapauksessa, elämä oli hyvin mielenkiintosta. Asia paikallisten kaa, syödä paikallista ruokaa, elää paikallisessa kylässä paikallisessa talossa.. Missä kiitos Herralle oli sähkä, ainaki sillon tällön. Karonga on alue missä pääasiassa puhutaa Tumbuka- kieltä, mutta sä pystyt kuulemaan siellä myös Chichewaa (maan pääkieltä), englantia (maan virallinen kieli, Malawi on entinen Britannian siirtomaa).. Mä satuin asumaan alueella jossa puhuttiin Ngondea ja muista yhen kerran ku mentii kirkkoo ja saarna oli Swahiliks. Swahili on Tansanian kieli, mutta koska Karonga on lähellä rajaa, sitä voit kuulla myös siellä. Ja niin, sitte tää kokous tulkattii vissii Tumbukaks tai Chichewaks ja sitten joku tulkkas mulle korvaa enkuks.. Se oli HYVINHYVIN sekavaa. Samaa aikaa pidin yhdestä vauvasta huolta, joten oli hankala keskittyä, en muista siitä saarnasta yhtään mitään. :D

Ruoka oli todellinen kokemus, vaikkakin mä olin ollu siellä jo ennestäänb. Viimeks me kumminki tehtii useimmiten ruuat ite ja meillä tosiaan oli just perunoita, makaroonia, jauhelihaa.. Nyt ei ollu pottuja eikä muitakaa tuttuja juttuja.. Tai oli pottuja, sweet potatos, eli pataattia. Mut niin, mä söin Malawilaista ruokaa, joka oli hyvää.. Joskus. Heidän lempiruokaon Nsima, mikä on tehty maissijauheesta. Vähän ku mannapuuro veteen tehtynä, ilman suolaa tai mitää ja koostumukseltaa paljon kovempaa. Ruoka syödään käsin, Nsimaa pyöritetää vähän kädessä ja sit kastetaa kastikkeesee jos on.. Tms. Sitten siellä syötii vihreitä papuja, vihreitä lehtiä. Se oli mulle varmaa se isoin koettelemus syödä niitä lehtiä, mäkun en ole tottunut pistämään suuhuni keitettyä hieman karvaista tavaraa. Mutta se meni ihan jees. Ja sit meillä oli papuja, vuohenlihaa ja kanaa.. Paikalliset syö paljon pientä kuivakalaa, Lake Malawin lähikylät on kalastajakyliä.. Harmi että mä en allergiani takia kalaa voinu syödä. Mutta niin, kana ei todellakaa ollu mitää hunajamarinoituja kanasuikaleita, vaan kana ostettii kokonaisena ja elävänä. Se tapettii, höyhenet otettii pois ja keitetti ja syötii.. Mun kokemus Malawilaisesta ruoasta on ihan ok, joskus oli vaikeeta, mut ei aina. :D Suolan ja pippurin käyttö voi tehdä hommasta helpompaa. :D

Lake Malawi on niin kaunis. Mutta jos mä oon rehellinen, niin paljon enemmän tykkäsin Nkhata Bayn rannasta ku Karongan rannasta. Karongassa oli hiekkaa jota riitti riitti ja riitti, mutta Nkhata Bayssa oli kalliota, kivee ja kauniita maisemii.. Vesi tosin oli yhtä kirkasta kummassakin. :D Joka kerta ku mä kävelin järvelle, niin noin 10- 25 MIESPUOLISET tyypit keräänty mun ympärille ja en saanu hetkenkää rauhaa.. Se ei ollu niin hauskaa. Oli just hankalaa ku ei voinu oikei mennä uimaa ja jättää tavaroita yksin, ne olis hävinny hyvin nopeesti. Mutta muutaman kerran jälkee mä sitten etsin paikan jossa ei ollu ketää ja josta kukaa ei nähny mua.. Mutta ongelma oli se että kukaan ei saanu nähdä mun edes menevän sinne. Mut se oli hienoo vaan relaa ja uida.. Sain pikku lahjanki järvestä, ei niin kivan.. Sellasen ku Bilharzia. Mä kehotanki et jos meet lake Malawille, osta Bilharzia- lääke jonka voit ottaa jos saatki jotai oireita johonki.. Se voi tulla eri paikkaan kropassa, mulla tuli virstateihin. Oireet voi tulla vasta parinki kuukauden päästä, mikä on ikävää jos oot jo Suomessa ja sulla ei oo lääkettä.. Täällä lääke voi olla hyvinki kallis ja koko taudin selvittäminen on hankalaa.. Joten, ole viisas ja osta lääke varuiks.

Jees, tässä pieni alotus. Ens kerralla sitte jatkan lapsiministrystäni mitä tein. :) Oke?