Mzuzu

Mä olin ollu Mzuzussa vuosia sitten muutaman päivän ajan ja sillon oltii oltu kaukana keskustasta, joten mullakaan ei ollu tietoa mikä meitä on vastassa. Bussiasemalla me tavattiin Royson, joka kuuluu paikallisiin Missionuoriin. Hän johdatti meidät Missionuorten keskustaan ja kaikille iloisena yllätyksenä jokaisella oli siellä oma sänky!! Joskin kerrossängyt, joissa pystyi aina tuntemaan kun toinen liikahtaa. Muuten se ei varmaa olisi ollukkaan paha, mutta kun nukut ja heräät pimeässä siihen että sänky heittelehtii miten sattuu, niin kyllä sitä säikähtää.. Maanjäristyksen jälkeen varsinkin. Mut ei hätiä. :D

Yks päivä me oltiin Mzuzun keskustassa tutustumassa paikkoihin. Taisin olla Marin tai Johannan kanssa yhdessä kaupassa ku jo joku myyjistä yritti iskeä meitä tyttöjä. Ulos astuttua huomasin Samin puhuvan sellasen pojan kanssa joka myy kaikkia rannekoruja jne.. Käynnissä oli keskustelut rannekorun ostamisesta. Hintana 200kwachaa, jonka tiesin olevan aivan liian paljon. Ja ”Afrikan” kävijänä menin siihen sitten heti väliin ja sanoin että poika saisi korusta 70kwachaa eikä yhtään enempää. Ei tainnu tulla kauppoja.. Myöhemmin kuulin että Sami olisi ostanut sen korun mulle joululahjaksi. Siinä meni siis se lahja sivu suun. :D Tapasimme kumminkin kyseisen pojan seuraavana päivänä kun olimme kiertelemässä kaupunkia tehden rukouskävelyä. Emme tosin aluksi tajunneet pojan olevan eilispäivän tyyppi. Mutta juttu kyllä selvisi pian. Mulle tuo poika ei puhunu mitään ja sitten puhu kokoaika mun päälle.. Siitäs sait likka. Jossain vaiheessa hieman myöhemmin selvisi että pojan kutsumanimi oli Manyana. Yleensä nämä pojat eivät kerro oikeaa nimeään asiakkaille, vaan pelkän bisnesnimen, joista onkin tehty länsimaalaisten korviin joko kiinnostavat tai tutut nimet.. Manyana on käsittääkseni espanjaa ja tarkoittaa huomista. Yhden pojan nimi oli King, ymmärrän hyvin ettei käyttänyt omaa nimeään, koska oikea nimi suomeksi olisi tarkoittanut ongelmia. Tosin kyllä Malawissa kingeiksi kastettujakin tapasi. Manyanasta tuli meille hyvä kaveri ja jossain vaiheessa se kääntyikin niin että poju taisi hieman ihastua minuun. Silloin selvisi oikea nimi, Given (koko nimi God Given Gift) ja ikä. Toiseksi hyväksi kaveriksi me saatiin Nixon. Pojat kulki meiän mukana vähän niiku kaikkialle.. Nkhata Bayihin (mistä he olivat kotoisin) Malawi- järvelle, sairaalaan tulkeiksi, Mzuzun oppaiksi.. Ja päästiin myös oppimaan Givenin kotiin miten tehdään paikallisia koruja. Given hieman loukkaantui kun omat tunteeni ei lämmeneet häntä kohtaan, mutta kuulen edelleen hänestä silloin tällöin. Nixon kirjoittelee hieman useammin ja pojat kuulema odottavat paluutani. Haluaisivat koko porukan takaisin Mzuzuun.

Mzuzussa me tehtiin erilaisia asioita, osasta voisinkin kirjoittaa ihan oman tekstin, sillä ne todella koskettivat sydäntäni. Missionuorten keskuksessa me autettiin mm. tekemällä roskille maahan iso roskakuoppa ja tasoittamalla maa, sillä se oli epätasainen. Muista jutuista lisää myöhemmin..