ajatuksia rahasta ja Jumalasta.

Jaiksjaiks. :D On jotenki todella käsittämätöntä edelleen että mä olen lähdössä ja että se tapahtuu ylihuomenna aamulla kello seitsemän! Tarkalleen kahen vuorokauden päästä mä olen jo jättänyt taakseni Saksanki, tai ainaki lennän sen yläpuolella ja meen kohti isoa omenaa. Mistähän sekin nimi muuten tulee? Että New York olisi iso omena?? Jos joku tietää totuuden voi valottaa mua hieman tässä asiassa. Mutta kyllä joo, rahaakin oon jo käyny vaihtamassa dollareiks.. Sekin oli melkonen siunaus, mulla piti olla rahaa just vaan NYCin kuukauden metro ja bussikortin verran, mutta sitten jotkut täysin odottamattomat ihmiset antoivat mulle sen verran rahaa että voin itselleni jotain ostaakin sieltä. Ihmeellisesti lopulta sain niitä töitäkin ja niillä pystyn taas maksamaan asumisen ja syömisen. Aika hienoo kuinka Jumala oikeesti pitääkään huolta.. Monesti mä oon sitä epäilly alkuvaiheessa kun tuntuu et mitään ei tapahdu ja emmä voi saada niitä rahoja jne.. Mutta sitten yhtäkkiä vaan huomaakin että just ennen kun mä jotain tarvitsin niin mä sain sen. "Kaikki mitä tarvitsette, sen te saatte." Todellakin.. Jo ennen kun me tarvitaan niin Herra antaa. Miten helppoa se oliskaan jos kaikki olis aina nyt ja tässä ja heti? Jumala haluaa meidän tulevan Hänen luokseen ja turvautuvan Häneen ja uskokaa pois, Hän on uskollinen ja todellinen Jumala joka pitää pikkusistaan huolen, aivan kun paimen pitää karitsoistaan huolen. Välillä mä olen haaveillut rikkauksista ja siitä et jos olis rikas ei tarvis huolehtia mistään.. Mutta Raamatussakin sanotaan "helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kun rikkaan päästä taivaan valtakuntaan." Jos mun hengellinen elämä kärsis rikkauksista, niin en mä niistä sillon halua edes unelmoida. Mua Jumala kutsuu vaikka tietää että aina ei jää tarvittavia varoja säästöön kulujen takia.. Hän SILTI kutsuu minua. Ja kun Hän kutsuu pitää Hän huolen, sen Hän on luvannut! Ei Jumala istu vaan pilvenhattaralla ja jakele työtehtäviä jotka on liian isoja meidän tehdä tai mahdottomia suorittaa ja naura että voivoi sua, etkös pärjännykkää?? Ei Jumala naura meille eikä anna liian isoja työtehtäviä eikä mahdottomia sellaisia. Hän antaa tehtävän ja pitää huolen että me voidaan se suorittaa. Hän maksaa palkan meille aina ajallaan. Meidän luojana Hän myös tietää ne jutut mihin me pystymme ja mihin emme, miksi? Koska Hän henkilökohtaisesti suunnitteli meidät ja teki meidät ja laittoi meihin ne kyvyt ja lahjat jotka meissä nyt ovat. :)