Kulttuurien rikkautta Japanissa

Rakastan erilaisia kulttuureja ja haluaisin aina oppia lisää eri maiden kulttuureista. Vaikka Japanilaiset ovat kansana hyvin varautunutta porukkaa, on siellä loppujen lopuksi suuri kulttuurien sekamelska. Usein sekamelska on pelkästään jo yhden ihmisen elämässä. Kulttuuriperintö ei tule pelkästään uskontojen kautta, vaan maassa on myös paljon sanomattomia sääntöjä. Ihmiset ei selkeästi juurru tiettyyn uskontoon, vaan eri uskonnoista otetaan palaset parhaimpia juttuja, erilaisia juhlia.. Eräs mies joskus sanoi minulle että syntyessään lapsi saa shintolaisen siunauksen, naimisiin mennään kristittyjen kirkossa ja kuolleet haudataan buddhistien maalle. Se jo itsessään selittäisi sekamelskaa ja ristiriitoja ihmisten elämässä-- kulttuurillisesti ja uskonnon kautta.

Musta on ihana tutustua erilaisiin kulttuureihin, vaikka osa niistä olisikin ristiriidassa omien näkemyksien ja uskomusteni kanssa. Juttelin erään japanilaisen pojan kanssa ja hän jakoi siitä kuinka mietti onko oikein että kristittynä tykkää käydä katsomassa shintolaisia pyhäkköjä ja buddhalaisia temppeleitä, vaan sen takia, että nauttii niiden kauneudesta. Seuraavalla viikolla lähdimme sitten kyseisen pojan ohjeistamana Naraan Todaijiin- eli buddhalaiseen temppeliin. Todaijissa sijaitsee Daibutsuden, joka on maailman suurin puinen rakennus ja sen sisällä sijaistee yksi maailman suurimmista pronssista patsaista.
           Kyseinen temppeli on yksi maailman vanhimmista ja matkalla temppeliä kohden on Nara-parkki,
jonka ovat valloittaneet lukuisat peurat. Aluksi turistit ovat innoissaan ottamassa kuvia peurojen kanssa, mutta auta armias kun ostat pienen keksipaketin syöttääksesi peuroja.. Yhtäkkiä ympärilläsi saattaa olla kaksikymmentä peuraa jotka yrittävät näykkiä mistä kiinni saavat-- hihoista, laukusta, pepusta.. Ja paniikissa keksit lentää ja lähdet karkuun-- epäonnistuen. Hyi olkoon. Onneksi itse näin muiden turistien kärsimyksen ja päätin vältellä peuroja.
            Itse temppeli on suuri, siellä on tosiaan jättiläis buddhapatsas, muita pieniä buddhapatsaita, ihmiset sytyttävät kynttilöitä, suitsukkeita ja päänsärky alkaa vaivata jos ei varaudu rukouksella. Temppelin sisällä oli myös n. 2 metrinen Buddhan käsi. Siinä sitä katsellessani mietin että ei sitä käsin kumminkaan kamalan isoa saisi rakennettua- ja vaikka saisikin, niin joka tapauksessa todellinen maailmankaikkeuden luoja ja Jumalamme pitää koko koko maailmankaikkeutta kädellään. Siinä jää Buddhan kaksimetrinen käsi altavastaajaksi.. (Alla oleva kuva otettu 2-vuotta edelliseltä reissulta)

Eräänä päivänä päätimme lähteä kohden Kyotoa ja Fushimi Inari Shrinea- l. shintopyhäkköä. Itse kaukaisimpaan pyhäkköön emme kävelleet-- mutta tämä paikka olikin muista pyhkäkkö-alueista hieman eroava. Sen sijaan että alueella olisi ollut vain yksi iso pyhäkkö, siellä oli vuori/ kukkala, jota pitkin kulki reitti ja reitin varrella oli monia pieniä ja isompia pyhäkköjä. Reittiä ohjasi tuhannet torii- nimiset portit. Emme tosiaan jaksaneet kävellä ihan loppuun asti, mutta nousimme alueelle, mistä näkee Kyoton hyvin.

Tondabayashissa ollessamme asustimme ihan lähellä PL- tornia-- PL sanoista Perfect Liberty, joka muodosti oman isolukuisen "lahkon". Osa tiimistämme tapasi public bathissä (yleisessä kylpylässä) lahkon isot pomot, jotka kutsuivat tiimiläisemme torniin vierailulle. Normaalisti sinne ei pääse lahkon ulkopuoliset, mutta "everything is possible- if you believe". Niinpä tiimiläisemme sitten löysivät itsensä tuosta hyvin erikoisen näköisestä tornista-- mulle se muistutti vähän niiku isoa liitua, josta oli osa vuoltu pois. :D

Yhtenä kulttuurillisena juttuna oli Osakan linna. Se loisti kaikessa komeudessaan meille ilta-aurinkon laskiessa taivaanrantaan.. Ylhäältä oli upeat näkymät Osakaan.

 Noh.. Kulttuuria ei tee vain rakennukset, vaan kulttuuria näkyi rikkaasti myös ihmisten arkipäivässä.. Mutta siitä kirjoittaminen saisi jo muutenkin pitkän blogitekstin ratkeamaan liitoksistaan. Joten jätettäköön se tällä erää.