Muutama päivä vielä.. :)

On taas aika pakata kaikki tavarat ja ottaa lento Afrikkaan. Ainoa ero on se et tällä kerralla kaikki tulee olemaan paljon hauskempaa!! :D Eh, en tiiä siitä vielä.. mutta jokatapauksessa, tää tulee olemaan niin erilainen verrattuna mun aikasempii aikoihin Afrikassa. Mä meen sinne Marin, Johannan ja Samin kanssa. He on kaikki suomalaisia. Me tavattiin toisemme vasta kaks kuukautta sitten ensimmäistä kertaa. Jotenki vaan tuntuu siltä ku me oltais tunnettu aina. En sano et mä tuntisin ne nyt todella todella hyvin, mutta paremmin ku ajattelinkaan. On mahtavaa saada jakaa tällänen kokemus yhdessä heidän kanssa. Mä rakastan Malawia, jos se ei oo vielä tullu selväks.. Joskus se on vaan niin turhauttavaa ku ei oo oikein sellasia ihmisiä joiden kanssa sä voit oikeesti jakaa niistä kokemuksista. Mä suosittelen et jokainen teistä menis Malawiin tai muualle Afrikkaan, jotta sitte me voitais jakaa kokemuksia ja juttuja keskenämme ja OIKEESTI ymmärtää mitä se toinen tarkottaa. :) No jokatapauksessa.. Me tullaan näkee Afrikan eri kasvot.. Rikkaita ihmisiä, ihmisiä jotka elää köyhyydessä.. Kyliä, maaseutua, puska- kyliä.. Me tehää palvelutyötä orpojen, nuorten poikien ja naisten parissa.. Me tullaan työskentelee rakennustyömaalla, klinikalla.. Me tullaan saarnaamaan ja opettamaan kirkoissa.. Kuka tietää mitä me oikein tullaan tekemään..? Ainoostaan Jumala tietää. Joten.. katsostaan. :D

Totta, meen takas Malawii taas!!

Joten se on nyt sitten todellista. Mä olen menossa takaisin Malawiin tän vuoden lopussa. Kuinka mieletöntä se onkaan?! On hauska ajatella takaperin kaikkea sitä mitä on tapahtunut sen jälkeen kun mä tulin takas Suomeen, siitä mitä Jumala mulle on puhunu. Mä muistan et ku mä olin Malawissa, niin koin et Jumala sano ettei mun tulis mennä takas sinne vuoteen ja et ens kerralla mä menisin sinne tiimin kanssa. Nyt kun mä meen takas, niin siitä on sit yks vuos ja muutama päivä kun mä lähdin sieltä ja mä myös meen sinne nyt johtamaan tiimiä. Joten kummatki noista jutuista tapahtuu. Jumala on niin tarkka ja yksityiskohtanen. Kuinka siistiä. Niin, mä oon tavannu mun tiiminki jo. Siinä tiimissä oon mä tietty, kaks muuta tyttöö (Johanna ja Mari) ja yks poika (Sami). Mä oon niin innoissani siitä tiimistä, se todella vaikuttaa hyvältä. Mä oon jo ihan rakastunu niihin.
Mä oon soittanu muutamalle ihmiselle Malawiin ja kysyny josko ne olis valmiita auttamaan meitä, joten se on aika mielenkiintosta nähä et keiden kaa me tehää töitä ja kuinka se tiimi toimii ja mitä tapahtuu. Mä uskon et Jumala lähettää meidät sinne ja et Hänen suunnitelmansa on ihmeellisiä. Mä uskon et me nähdään ihmeitä Malawilaisten parissa ja myös meidän tiimissä, millasia ihmeitä, en tiedä, mutta ihmeitä kumminkin. Mä uskon että Hänen suunnitelmansa tolle aktiolle on tosi isot ja Hän tulee varmasti muuttamaan meidän sydämiä. Mä rukoilen että me voitais kasvaa rakkaudessa ja hengessä lähemmäs Häntä. Pliis, rukoilkaa mun kanssa et kaikki jutut vaan tulis hoituu hyvin ja et me voitais nähä kuinka Jumala todella pitää huolen meistä. Mä tuun update:maan täällä kuinka kaikki sujuu ja mitä tapahtuu ja millon.. Ja varmasti sit siellä Malawissa update:aan uutiset paikan päältä. :D

..hukun.. Hukun.

Pari päivää sitten löysin kirjoittamani kirjoituksen, johon olin kuvaillut silloisia tuntemuksiani.. Kyse oli hukkumisesta, äänettömistä huudoista.. Ja siitä kuinka Jumala ojensi kätensä ja pelasti minut hukkumasta, täytti sydämeni.. Antoi rakkautensa. Ihmettelen miten tuo lappu olikin säilynyt niin pitkään, jo vuosien ajan. Nyt pari päivää myöhemmin ymmärrän miksi se oli säilynyt aina näihin päiviin asti.. Paperin alkuosa on sitä mitä käyn läpi tällä hetkellä, mutta tiedän että Jumala halusi muistuttaa että Hän on kanssasi ja Hän on jo ojentanut kätensä etten pääsisi vajoamaan syvyyksiin, etten pääsisi hukkumaan. Joskus erehdyn pukemaan maskin päälleni, esittämään että kaikki on hyvin.. Joskus erehdyn ottamaan toisen roolin.. Joskus erehdyn suorittamaan.. Sillä ei pääse pitkälle, Jumalalle ei voi mitään suorittaa.. Maski ja toinen rooli, ne vain hajottavat koska sillon kovettaa itsensä ja parantuminen ei pääse tapahtumaan. Haluan tunnustaa oman vajaavaisuuteni, sanoa että olen vain ihminen. En ole täydellinen, mutta ei minun tarvitsekkaan olla. Tiedän milloin tämä alkoi, milloin aloin vajoamaan varjoihin, uskomaan valheisiin.. Se oli se päivä kun heräsin ja en koko päivänä löytänyt aikaa pitää hiljaista hetkeäni Jumalan kanssa.. Siitä se alkoi, sillä sen jälkeen en muista viettäneeni hiljaisia hetkiä Jumalan kanssa.. Se valo, se rakkaus, se voima minkä sain Jumalalta, hylkäsin sen. Vaikka Jumala on koko tämän ajan halunnut olla kanssani, olen silti torjunut sen.. Olemalla mukamas kiireinen.. Tarpeeksi kauan kun on viettämättä aikaa Jumalan kanssa, alkaa turtua.. Vaikka kuinka itket ja kaipaat ja haluat läheisyyttä Jumalan kanssa, pelkäät ottaa askeleen kohti Häntä.. Pelkäät, sillä ajattelet että et voi koskaan saada anteeksi Jumalalta ja vaikka lopulta saisitkin, tulee kestämään ikuisuus ennenkun olet taas jaloillasi ja valmis että Jumala voisi sinua käyttää.. Valhetta sanon minä!! Valhetta jonka vihollinen haluaakin meidän uskovan. Jumala kaipaa meitä.. Hän on kateellinen meistä.. Hän rakastaa meitä ja haluaa enemmän kun mitään olla meidän kanssamme.. Hän janoaa seuraamme.. Meidän tarvitsee vain olla Hänen läsnäolossaan, Hän ei vaadi upeita suorituksia tai tekoja, Hän ei vaadi mitään muuta.. Hän haluaa vain seuramme. Hän antaa anteeksi ja on valmis heti parantamaan ja uudistamaan ja tekemään liekin palavaksi.. Hän on suuri Jumala, voimallinen ja väkevä. Ennenkaikkea Hän on rakkaus, täydellinen puhdas Pyhä rakkaus! Rakkaus joka karkottaa pois kaiken pahan, häätää pois pelon, on hellä, on armahtava, on kaunis, on ihmeellinen.. Tuo rakkaus.. Kaipaan sitä. Kaipaan Jumalaa. Sydämeni huutaa Hänen puoleensa! Kaikkien edessä, tunnustaen oman heikkoiteni huudan puoleesi Jumala.. Tule ja täytä, auta.. Ilman sinua hukun.

"Mitä voin tehdä Sinulle, mitä voin tuoda Sinulle? Millaisen laulun haluaisit minun laulavan Sinulle..? Koska mä tanssin Sinulle tanssin, vuodatan rakkauteni Sinulle.. Mitä mä voin tehdä Sinulle kaunis Kuninkaani? En voi kiittää Sinua tarpeeksi Kuninkaani, en voi kiittää Sinua tarpeeksi..
Ja sitten kuulen kuinka sanot minulle.. : Sinun ei tarvitse tehdä mitään, ole vaan Minun kanssa ja anna noiden asioiden mennä.. Ne voi odottaa toista minuuttia. Tää hetki on niin suloinen.. Please, ole vain Minun kanssani ja rakasta Minua vähän pidempään.. Koska Minä haluan olla sinun kanssani, Mä rakastan olla sinun kanssasi.. Koska Mä olen rakastunut sinuun."

Kyse ei ole suorittamisesta.. Hän rakastaa olla kanssamme.. Hän rakastaa meitä ja on valmis olemaan kanssamme joka hetki. Kiitos Jumala.. Kanssasi en tule hukkumaan.

Ajatuksiani..

"Ajatellen kuinka olisi, jos et olisi koskaan kävellyt elämääni. En olisi ollut mitään. Ilman sinua, missä olisin? Kaikki hetket ennen tuntuivat kun olisi vain elänyt läpi kylmän ja tähdettömän illan, mutta kaikki on muuttunut.. Kaikki tuntuu nyt oikealta. Miten mä saatoinkaan olla niin sokea, kun sä olit aina siinä niin lähellä mua? Ja ei ole ketään kuka tuntis mut niinkuin koen että sä tunnet. Sä odotit mua koko ajan, jotta mä tulisin lähelle ja lopulta näkisin rakkauden jota mä missasin. Siinä sä olit mun vieressäni.. Aina mun vieressäni. Sä teit sen niin helpoksi. Sun rakkautesi toi mussa esiin parhaan.. Sun rakkautesi oli kirjoitettuna mun sydämeeni."