Ishinomakissa

Nyt ollaan oltu viikko Japanissa ja vihdoinki koko porukka alkaa olee selvinny aikaeroväsymyksestä. Ite oon nukkunu tosi hyvin kaikki yöt, mutta sitte pitkiin japaninkielisiin sepostuksii on meinannu liianki herkästi nukahtaa.. Pistetään aikaeroväsymyksen piikkiin. :D Täällä siis englannin kuuleminen on jokseenki unelma- on meillä mukana yks englanti-japaninkielinen tyyppi- vaan eipä kai sillä oo väliä jos me ei aina ymmärretä mitä tapahtuu.. Tai siis, haluttais kyl tietää, mutta useesti tulkkaus jää kyl jonnekki muualle. :)

Ensimmäinen päivä osotti jo sen ettei Japanilaiset taidakkaan olla niin lupauksiin ja aikoihin sidottuja kun on luultu. Meitä piti tulla vastaan kentälle siis eräs paikallinen, mutta kun ei näkynyt, päätimme soittaa ja selvisi että hän ei ole tulossa. Myöhemmin huomattiin että olihan hän meille mailia asiasta laittanu-- silloin kun oltiin jo lentämässä jossain Aasian ilmatiloissa. No ei mitään-- päästiin hyvään Intialaiseen ravintolaan ja prayer mountain ihmiset oli meille järkänny hotelliyön, joten saatii kaikki omat huoneet, vessat ja suihkut.

Seuraavana päivänä mentii sitten Yukii erääsee seurakuntaa. Meille oltiin kerrottu et kannattaa ottaa talvimakuupussit mukaan, sillä öisin on kylmä. JA NIIN ONKIN!! Taloissa ei ole keskuslämmityksiä, mutta jotkut lämpöpuhaltimet lämmittää mukavasti- kunnes sammuvat ja herätään keskellä yötä huoneen kylmyyteen. Huih. Illalla meille mainittiin että on olemassa sellainen juttu kun japanilainen sauna.. Ja mehän innostuttiin!! Paikalliset kysy mitä mieltä oltiin siitä et siellä tulis olla alasti-- haha. Mikäs ongelma se meille suomalaisille olis. :D Mentiin siis yleiseen suihkuun ja saunaan. Kiuasta ei löytyny, mutta lämpöä oli riittävästi. Toisessa saunassa oli taas sangollinen suolaa, jolla sai kuoria ihoa. Itse kylpyosasto oli mainio- tosin sisätilat jäi seuraavaan kertaan, sillä vietimme aikaa ulkosalla enemmänkin. Ulkona oli sellanen allas, jossa oli jotain ihme luonnoniainetta-- mutta parhaimpana oli sellaset pyöreät pienet lämpimät altaat, joihin sitten mentiin yksinään ja saatiin katsella täyttä kuuta. Ja siis niin- ulkotilahan oli melkoisen vilponen.. Mikä ihana ylläri. :)

Viikonlopuksi mentiin Sendaihin ja saatiin mahottoman isot annokset paikallisia herkkuruokia- joista mä en siis pystyny syömään mitään. Tosiasiassa muut tais olla lähinnä kateellisia mulle kun en näitä eksoottisia ruokia pystynyt syömään. :) Sendaissa auteltiin uutta seurakuntaa. Kävimme jakamassa ovelta ovelle kutsuja seurakunnan joulutapahtumaan.. Ja siis mukanamme ei ollut tulkkia ja suurin osa täällä ei puhu englantia. Hyvin pitkälti siis kutsumme menivät näin: "Hyvää päivää! Mitä kuuluu? Joulu- please. 23- yläaste. Nähdään! Kiitos!" Mutta menihän se. :D Ensi viikolla 23 päivä meidän sitten olisi tarkoitus osallistua kyseiseen joulujuhlaan ja järjestää siellä jotain ohjelmaa, sekä tehdä keksejä sinne. Pipareita olis ihana tehä, vaan eipä sitä pysty oikein näillä aineksilla tekemään. :E

Sendain jälkeen tulimme Ishinomakiin. Ishinomaki on yksi kaupunki missä tsunami teki paljon tuhoa. Täällä ollaan saatu olla auttamassa ihmisiä mm. peltohommissa- maanmuokkausta, tasausta, sekä roskien keräämistä pihoilta. Ollaan myös pesty laatikoita, tauluja ja yritetty epätoivoisesti pelastaa homeisia ja likaisia valokuvia. Aluks tuntu et esim. taulujen peseminen ei ollu työ eikä mikään, mutta sitten ku kuultii et ne oli erään valokuvaajan ottamia kuvia ja ainoa asia mikä oli jäänyt jäljelle hänen muuten tuhoutuneesta omiasuudesta, niin sitten sille pesemiselle tuli paljonkin lisäarvoa.

Ilmanala täällä on reippaasti likaisempaa ja pölyisempää, siksi enää ei tunnu yhtään hassulta pitää nenäsuusuojuksia yllä. Lähinnä siitä on tullut tapa mitä toteuttaa joka kerta ulos lähtiessä.

Ollaa koettu upeita asioita ja myöskin kulttuuri haasteita, mutta eteenpäin mennään siis ja oikein ilolla. :)